6 STUK myöntää primäärisäteilyn. Oli varsin johdonmukaista, että kun sain selville näitä yleisiä taustasäteilynousutietojani aloin kartoittaa miten ns. virallisista mittaustuloksista saisin selvitettyä sen, kuinka selkeästi ydinvoimaloiden ympärillä oli yleinen taustasäteily kohonnut ydinvoimaloiden toiminnan aikana. Rutinoituneesti tiesin, ettei raporteista haluamiani arvoja niin vain oteta oikopäätä käyttöön, mutta aikani etsittyäni sain käsiini enemmän kuin paljonkertovan vuoden -06 alun lumipeitteen aikaan mitatun taulukon. Liitän tähän jatkoksi intensiivistä ja spontaaneista mielenliikkeistäni kertovaa uniikkia raportointia löytöhetkellä: Tuskin enää mikään ydinalan paljastus hämmästyttää. Tämä tapaus on kyllä rajoilla. Niin karua on todistusvoima. Harvemmin viitsin mennä STUKI:n sivuille ja harva sen propagandasivuille eksyy. Ehkä silti pitäisi? Näköjään lipsauttaa riviensä välistä missä mennään. Julkaisu oli järkyttävä! Kyseessä on STUKI:n mm. 90-luvun alusta tarkoituksella -2mSv taustasensuroitu arvo. Lisäksi suojattu mittalaite ei kykene juuri sääkalvon läpi mittaamaan alfaa saati beetasäteilyä, sen lukemilla ei siis sinällään ole juuri arvoa. Mutta koska jopa -2mSv suodatettu mittari silti kykenee ilmaisemaan muuntosuhteita, tutustuin taulukkoihin. Koko karmeus alkoi löytyä tutusti myös näistä taulukoinneista. Erittäin oleellista tässä on se, että mittausaika on keskellä roudan ja lumen tukkiman maan lopputalvea tehty. Tällöin tulosta ei mainittavasti häiritse paikkakunnittain kenties vaihtelevat kalliolajit vaimentuneine radonpäästöineen. Lumi vaimentaa lisäksi maaperäsäteilyjä. No enemmittä puheitta tässä siviiliydintarjonnasta silvuplee: http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateilytilanne/satakunta/fi_FI/satakunta/" Mittausasema Annosnopeus Päivä * Eurajoki 0,11 03.03.06 *Tämä tietysti koko alueen piikkiarvo kertoo mitä sekundäärissäteilevä ydinvoimala syytää tauotta ympäristöönsä.0,11/0,04 (kalibrointitaso)= +175%! * Rauma 0,09 03.03.06 *Vaikka Rauma on kymmenien kilometrien päässä ydinvoimalapäästöistä, eikä edes tuulen alla silti: 0,09/0,04= +125% l. myös siellä on reilusti yli kaksinkertainen taustasäteilytys. * Lappi TL 0,11 03.03.06 *Luku kertoo vallitsevan tuulensuunnan vaikutuksen, näin saamme tietoon, että mittarit osoittavat säteilyn liikkuvan kaasufaasissa mm. säteilykaasuina, aktiivisina hiukkasina ja sekundäärissäteilyinä virittyneinä ilmamolekyyleinä. Vaikka etäisyyttä on jo yli 30km, ei minkäänlaista säteilyvaimentumaa ole havaittavissa! Tasainen ilmavirta vetää laimentamatta perässään säteilyrainaa ydinvoimalasta kuin hihnakuljetin suunnattoman kauas. * Pori HÄKE 0,06 03.03.06 *Varsinainen pommi! Matkaa on 50km voimalasta pohjoiseen 0,06/0,04= säteilynousua jäljellä +50% l. -125% p i e n e m p i ! * Luvia 0,09 03.03.06 * Kullaa 0,07 03.03.06 * Pomarkku 0,08 03.03.06 * Honkajoki 0,05 03.03.06 *Tässä taas matkaa voimalaan n.100km tuulen sivussa 0,05/0,04= ero normaaliin on käsittämätön +25%. * Merikarvia 0,04 03.03.06 *Tässä säteilyero on -175% pienempi ydinvoimalaan. Nollapistepaikkakunta jonne selvästi ydinvoimalan päästöjä ei suoraan paljon tule. Taustasäteilystä jäljellä vain kolmannes. Olen esitellyt maamme kattavia taulukoita, joista näkyy ydinvoimaloiden piippupäästöjen keskittymät. Tämä on ehdottomasti löytämistäni paras. Tai no p a h i n ! Tuskin enää on epäselvää minkämoista m i t a t t a v a a tuhoa siviiliydinvoimaloiden ns. luvanvaraiset tekevät. "Sallitut" jatkuvat piippukaasupäästöt asiallisesti k o l m i n k e r t a i s t a v a t taustan! Säteilytilanne Satakunnassa lopputalvelta -06 kertoo jotain siitä miten siviiliydinvoimaloiden myönnetyt ja sallitut päästöt vaikuttavat maamme väestöä koettelevaan taustasäteilyyn. Olkiluoto on hyvä kohde siinä mielessä, että alueella ei ole juuri luontaista uraanimalmia, eikä muuta merkittävää luonnon omaa säteilypäästöä haittaamassa mittauksia. Samoin lopputalvi routineen ja lumihankineen takaa liki optimistisesti sen, että saadaan neutraalia dataa pitkälti ydinvoimaloiden kaasusäteilyefekteistä ja todetuista sekundäärisäteilytysvaikutuksista päästöhiukkasineen. Eurajoki 0,11ySv, Rauma 0,09, Lappi TL 0,11, Pori 0,06, Luvia 0,09, Kullaa 0,07, Pomarkku 0,08, Honkajoki 0,05, Merikarvia 0,04. Keskiarvo saadaan näytealueesta laskemalla kaikki yhteen ja jakamalla osallistujamäärillä eli 0,7/8kpl= 0,09. Saadaksemme keskimääräisen kasvutaustaprosentin otamme vähiten säteilysaastuneen reunapaikkakunnan merkkaamaan 0-pistettä Merikarviasta. 0,04, mikä on 3,7 mSv taustan perussaantopohja. 0,09/0,04= +125% säteilyn kasvu keskimäärin. Alueen suurin säde saastuttajaan on n. 100km Honkajoelta TVO:lle. Vedämme 100km säteen sekä Olkiluodon, että Loviisan saasteympäristöön, huomaamme alueen kattavan puolet Suomen väestöstä. Otetaan tutusti STUKI:n perustaustasäteilytason ilmoitus 3,7mSv. Luku kerrotaan saamallamme 2,25= 8,33mSv! Optimistisesti voimme olettaa, että tämä keskimääräinen nousukerroin ei vaikuta edes puoleen väestöstämme. Säteilyn kasvuvaikutus näyttäisi kattavan 2,2milj suuruista keskivertoa. Näin voimme helposti laskea tuloksesta sen keskiarvollisen tilastopaineen joka kohdistuu maamme koko väestöön ns. "mansievertelinikäkertymänä". Eli 5milj- 2,2milj= (2,8milj* 3,7mSv + 2,2milj* 8,33mSv)/ 5miljoonalla = 5,7mSv taustataso henkeä kohden! Aika tuttu tieto. Arvo saadaan helposti ottamalla se luku, jonka STUK sanoo ja myöntää "poistaneensa" nyky-ydinvoimaloiden nostamasta taustasäteilykasvusta 90-luvulta. Eli 2mSv + 23% kasvanut virallinen nykysäteilytaustamme lisättynä 3,7mSv. Tulokseksi saamme j u u r i tuon 5,7mSv! Näin 80-luvun 3mSv on noussut 90% todistettuun 5,7mSv n.25v aikana siviiliydinvoimaisesti! Aika kuvaavaa, että lähestyimmepä säteilyongelmaamme melkein millä keinoin tahansa, tulos on aina sama. Käyttäen ihan virallisia STUKI:n tietoja niin aina saamme näytöksi tutun loppurupeaman. Hirveästi kasvanut säteilylisä siviiliydinvoimaloistamme tappaa nykyisin 6000 henkeä 500mSv elinikäkertoimella ja sairastuttaa siitä toipuvia säteilysyöpään lisäksi saman verran. Jatkeeksi tietoja myös siviiliydinkaivos ja jalostusvaikutuksista. TV2 kertoi 17.03 OBS ohjelmassaan, että Ranskan Limousinissä toimii peräti 50 meille tulevia Cogeman uraanikaivosta laajalla alueella. Se mikä hätkähdytti oli maininta 10-20 kertaistuneista taustasäteilyistä suunnattomilla alueilla muutaman vuosikymmenen sisällä! Kun puhutaan reippaasti yli 50mSv taustasäteilyistä ja todetaan, että 1000mSv 100% säteilysairastumismäärät kerätään näillä arvoilla peräti 20v aikana, niin ei tosiaan ole ihme, että myös STUK ottaa näemmä näissä säteilyasioissa "vapauksia" tulkita säteilytilastojaan, ettei ydinalan maineet romahtaisi kertarysäyksellä? Täytyy tosiaan todeta, että tuppisuumainen käyttäytyminen näiden asiallisten laskelmien taustatiedoista ei ole omiaan h ä l v e n t ä m ä ä n esille nousseita päivänselviä ihmettelysyitä! IAEA:n sensuroinnin alkuajoista Ydinvoimaan on jo aivan alkuajoista lähtien kuulunut totalitäärinen tarve sensuroida sitä kaikkea ja kaikenlaista tietoa, joka alan mukana kulkee. Yleensä tällaiset systeemit luodaan alun alkaen suorista sotilassalaustarpeista, niin kuin nyt ydinvoiman tapauksessa myös. Jo ydinpommin alkumetreiltä asti atomialan kehitykseen luotiin varsinainen leegio erinäisiä piilotusmetodeja. Sotaa aikoinaan käyvä USA halusi pitää ydinvoiman lainalaisuudet ja tiedot mitä tiiviimmin vain oman hallintonsa piirissä. Ehkä se oli jossain mielessä jopa perusteltua II-maailmansodan aikana ja osin vielä sitä seuranneen kylmänsodan sotilasosiltaan? Muttei toki enää sovi siviiliydinvoimapuoleen, saati nykyiseen avoimempaan maailmaan. Eräs nimenomaan siviilipuolen sensuroinnin keskeisin ja näkyvin tapahtumaketju alkoi 06.08-45 Hiroshiman pommin nähdessä ydinosaamisen kruununa konkreettisen ydinvalon. Virallisissa tiedoissa sanotaan, että Hiroshimassa 400 000 hengen asujaimistosta kuoli 80 000. Sodan loputtua kaupunkia tutkimaan tulleet USA:n ydinasiantuntijat kohtasivat alueella varsin outoja yksityiskohtia. Olihan kyseessä maailman siviiliväestön ensimmäisen ja paljon jatkosta kertovan kohtaamisen ensimmäinen analysointipaikka. Tutkijat alkoivat haastatella paikan päällä olevia japanilaisuhreja ja tekemään tapahtumakentästä paljonpuhuvaa kokonaislaajuista kartoitusta. Melko pian kohdattiin ihmisten kertomuksista sellaisia yksityiskohtia, että tarut ja uskomukset alkoivat olemaan näiden lähtökohtina ilmeisempiä, kuin realisoitava fakta? Eräs tutkijoita askarruttanut mysteerio oli käsite "Musta sade". Kerrottiin, että melko pian ydinpommin räjähdettyä maahan lankesi raju ja laaja sysimustan sateen mukanaan tuoma mysteerio. Kerrottiin, että lähinnä raakaöljynkaltainen sitkeä aine peitti tienoot laajalta alueelta. Yleensä sen alle jääneet kuolivat varsin pian säteilyn seurauksena. Tämä aine oli hyvin vaikeasti poispestävää nimenomaan raakaöljymäistä nestettä. Tässä asiassa oli monta kummallisuutta. Laskettiin, että jos vaikka neliökilometrin alalle tätä olisi langennut perussateena sentin paksuinen kerros, niin jopa varovaisesti arvioiden nestettä olisi pitänyt pudota 10 000 tonnin verran! Toisaalta saatiin selville, että ydinpommin aineesta vain täysin mitätön 0,6g muuttui energiaksi. Muu osa mitättömästä ydinpolttoaineesta sinkoutui lähinnä raskaana reagoimattomana pulverina melko pienelle alueelle. Esitettiin varsin kummastunut ajatusmalli siitä, että mistä moinen massaerä edes teoriassa voisi muodostua, ja lisäksi nimenomaan ilmaan. Ensin ajateltiin, että kyseessä on vain puukaupungin savujen muodostama liejuuntuminen. Mutta näytteeksi saduista "öljyeristä" ei saatu tätä tukevaa materiaalia. Tässä vaiheessa Mustan sateen tutkinta sai niin vakavaa mielenkiintoa, ettei asiaa haluttu enää puida julkisuudessa enää käytännön tasolla. Ydinalan ikuisen rautaesiripun lopullinen laskeminen tapahtui juuri tässä vaiheessa tiedemaailmassa! Mitä sitten salaisista laboraatiosta alkoi selviämään? Niin IAEA oli tosiaan näin polkaistu nupulleen ja ydinalaa kroonisesti tästä eteenpäin vaivaava sensurointipakko astui ratkaisevan askeleen taaksepäin ydinasioiden vapaassa raportoinnissa. Kyseinen musta mönjä on peräisin ilmakehän typestä. Kun suora säteily kohtaa ilmakehän kaikkialla olevan typen se muuttuu hiili C-14 radioaktiiviseksi hiilimuodokseen. Puoliintumisaika säteilylle on 5630v. Juuri samaksi jota tapahtuu kaikkialla, missä säteily kohtaa ilmakehän. Niin siviiliydinpuolella, ydinjätevarastoissa, kuin nähdysti sotilaspuolella. Lisäksi aluksi mainitsemani 10 000t määrä moninkertaistui Hiroshimassa, koska muodostuneesta radiohiilipölystä valtaosa paloi suoraan ilmassa suunnattomalla lämmöllä häkäkaasuiksi ja hiilidioksidiksi, eikä siis tätä osuutta koskaan haluttu edes julkisuuteen näkymään. Tämän varovaisesti arvioiden kymmenkertaisen äärimmäisen bioaktiivisen ja maailmalle kaasuna levinneen säteilytappajapäästön vaiheista haluttiin vaieta pysyvästi kansainvälisillä aiheen salausvelvoitteilla. Tilanne jäi sitten myöhemmin kylmänsodan jalkoihin ja vaiettiin varsin tehokkaasti jatkotutkimuksista. Mutta melko pian jo 50-luvulle tultaessa näyteltiin seuraava jatko-osa. Australialaistutkijat ja vastaavat alkoivat kansainvälisen turvallisuuden nimissä seurata ydinpommikoneitten todellisia seurauksia maailmalla tehtävien ilmakehän ydinkokeiden tiimoilta. Aihe oli äärimmäisen arkaa aikaa kylmänsodan velloessa erityisesti Venäjän ydinpommikokeiden laukaisemina. Australialaisilta- ja Uusiseelantilaisilta lampailta alettiin löytää mm. ranskalaisten ilmakehässä ydinkokeitten suoritettujen päästöjen seurauksia. Kyseessä oli suorien ydinkokeiden laskeumien loogiset seurannaiset. Mutta tässä vaiheessa oli asiassa jotain käsittämätöntä? Miten oli mahdollista, että Hiroshiman ydinkokeiden fissioiva ainemäärä on vain 0,6g ja siitä vähintään puolet räjähdyspaineena singahtaa vain alapuoliseen maastoon, saada Australian kokoiseen alueeseen suursäteilymääriä? U-235 hajotessa aine muuttuu Barium-141 ja krypton-92 ja 3 neutroniksi ja gammaenergiaksi. Jo tästä näemme, ettei silloin pitäisi edes tuhansista ilmakehän ydinkokeista tulla käytännössä cesiumia kuin grammaluokissa räjähdystä kohden laskeumiin. Lisäksi vetypommikokeista vain osia tästä jo polttoaineensa puhtauden takia. Silti koko 60-luvun alkuun kulminoitunut ydinlaskeumakeskustelu pyöri pitkälti vain cesiumin maailmanlaajuisen nousemisen tiimoilla. Esimerkiksi Suomi nousi otsikkoihin Lapin poronlihasta löytyneisiin runsastuneisiin nimenomaan cesiummäärin? Suomen Lappi oli siinä mielessä outo paikka, että vallitsevat silloiset tuulet olivat Venäjän Novaja Zemjan saaren päästöjen realistisesti ottaen saavuttamattomissa. Siitä huolimatta väitettiin nimenomaan Lapin saaneen päälleen suunnattomat tonnimäärät täyttävät cesiumpeitteet muutamissa vuosissa? Tilanteen vakavuutta toi esille varsin laaja kirjo maailman tutkijoita. Näyttöä pidettiin kiistattomana siitä, että ilmakehän ydinkokeista levittäytyy vastatuuleen jne. satojen tonnien kesiumpilovilauttoja. Jo silloin oli kyllä tiedossa se fakta, että päästöjen lähdettä olisi pitänyt etsiä luontevammasta ylätuuliosuudelta, eikä välttämättä ydinpommikokeista. Kukaan ei miettinyt sitä, miten raskas metallipöly edes voi noin suurina pitoisuuksina kulkeutua tuhansia kilometrejä ilmassa. Todellisuudessa jo pitemmän aikaa oli ollut tiedossa, että Ruotsin kaivostoiminta oli päästöjen takana. Sikäläinen tunturialue tiedetään varsin rikkaaksi cesiumpollusiittimineraalien alueeksi. Sieltä siis arkinen tuuli oli kuljettanut ruotsalaisen kaivostoiminnan päästöjä nimenomaan vain Lapin alueille. Kohun noustessa niin rajuksi, että tehtiin maailmanlaajuinen ilmakehän ydinkoekieltosopimus hiljainen Ruotsi vähensi cesiuminsa vuotamispäästöjä samanaikaisesti ja maailma sai huokaista helpotuksesta, kun maailman ydinpommilaskeumien cesiumpitoisuudet alkoivat kuin taikaiskusta koekiellosta laskemaan. No mikä todellisuudessa sitten tapahtui? Miten oli edes teoriassa mahdollista, että maailman säteilyarvot ja taustat pienessä ajassa nousivat niin rajusti? Yksi elementti kuten huomaamme oli tottakai typen säteilystä muuttuminen hiili C-14 muotoon. Käytännössä tuo muutama gramma hajonnutta raskasainetta putoaa miltei kaikki räjähdyspaikan maaperään. Mutta ilmaan jää radioaktiivisen hiilen kyllästämä "merellisen" kokoinen alue hiilidioksidia ja hiilimonoksidikaasuja kaikkialle esteittä menevänä kaasuna. Häkä tarttuu eläimiin hengitettynä ja hiilidioksidi kulkeutuu myös bioaktiivisena kasvien yhteytettäväksi. Lisäksi se mistä äärimmäisen tarkoin haluttiin vaieta on tämä surullisen kuuluisa Malenkan kehittämä isomeeristen ja termisten vireiden pysyväisyys mm. arkisissa ilmamolekyyleissä. Nimenomaan nämä yhdessä aiheuttivat ne mitatut rajut säteilynousut sirotessaan primääriaktivoituna säteilyionisaationa maailmalle. Lasketaanpa mallinnukseksi, mitä näinä kiistelyinä reilun 10v ydinpommikokeiden aikaan ilmakehäämme todellisuudessa pääsi. Hiroshiman tasoisissa pommikokeissa siis vain grammaluokkia ainetta muuttuu energiaksi. Otamme vertailukohdan siviiliydinvoimalan vastaavaa. 1000MW ydinvoimalassa, noin Olkiluodon kokoluokassa v u o d e s s a energiaksi muuttuu ei vähempää, kuin 1000g samaa ydinpommiuraania, joita kokeissa käytettiin. Tästä voimme päätellä, että noin 1500 Hiroshimaa vastaavia ydinkoetta vapaasti maanpäällä suoritettuna ei tuota yhtään enempää säteilyenergiasaastumista kuin ainokainen siviiliydinvoimala! Voimme karrikoiden sanoa, että yksi Olkiluodon 30v käynyt ydinvoimala synnyttää todennettuna suuremman säteilyefektin maanpäälliselle biodiversiteetille, kuin kaikki maailman sotilaalliset ilmakehäkokeet yhteensä! Eikä tässä vielä kaikki. Heti kun ydinkoekielto maailmalla astui voimaan alettiin tekemään ydinkokeita 1000m syvyisissä suljetuissa kallioluolastoissa. Siis peräti 2 kertaa syvemmällä, kun esim. Posivan loppusijoitukset tehdään. Ja siitä huolimatta koko 80-luvun alusta lähtien ja jo sitä ennen myös tätä toimintaa pidettiin tahallisena maailman väestön terveysuhkana. Maailmalta juoksutettiin massoittain tutkimuksia miten kilometriluokkaisista tunneleista nousee jo nyt tauotta säteilykaasuja ja vaarantaa koko maailman elämisen edellytykset tulevien vuosikymmenten aikana. Siis yli puolet syvemmältä kuin Olkiluodon Posivatunnelit? Tilanteessa ei edes auta, että ydinluolasto lasittuu ja keramisoituu yhteneväiseksi sulakivimöykyksi. Yhtä kaikki 80-luvun lopulle tultaessa alkoi ydinkokeiden vastustus olla julkisuudessa näyttöjen painamana niin suurta, että maailmanlaajuinen ydinkoekieltosopimus oli pakko tehdä. Kukaan ei edes vahingossa halunnut tehdä vertailuja siitä, miten koko ydinkoekiellon piirissä kului poltettuna ydinjätteenä karkeasti vain se määrä, jonka ainokainen 1000MW ydinvoimala maailmalla maan pinnalla ympäristöönsä syytää! --------------------- Siitä asti, kun aloin selvittämään ydinalaan liittyviä mysteereitä on eräs erityisen mielenkiintoinen vuosi ollut mielessäni. Vuona 1961-suurvallat tekivät sopimuksen, joka kieltää ydinkokeet ilmakehässä. Olen aina halunnut saada selville juuri tuon vuoden yleisen mitatun taustasäteilytason. Sillä tiedolla olisi mitä helpointa tehdä selko siitä, mitä ennen sitä sotilaallisen pommikokeilun synnyttämä taustansäteilynousu on suhteessa sen jälkeen suoritettujen siviiliydinvoimalaitosten vastaavaan. Totta kai myös siviiliydinala on havainnut tämän ja sopinut STUK:n kanssa, että sen aikuisia yleisiä taustasäteilykokonaisuuksista ei saa mistään. On turha luulla, että netistä, tai STUKI:sta näitä pyytämällä saisi käsiinsä. Aina joskus käy niin, että jokin pieni yksityiskohta, tai tuhansiin sivuihin kätkeytyy pienoinen ja enemmän kuin paljonkertova lipsahdus. Sen löytyminen on vain oman ahkeruutensa varassa. Aina edes IAEA ei kykene sulkemanaan kaikkia tietojaan hermeettisesti viitseliäältä piiloon. Niinpä toistetaan, mitä löytyi. STUK:n Säteily ja turvallisuuskirjassa vuodelta 1988 sivulla 15 raportoidaan seuraavaa:" Vielä 1960 luvulla siveltiin kellojen osoittimia ja numerotauluja radioaktiivisella aineella. Tällainen itsevalaiseva kellolla aiheutti ranteelle jopa yhden millisievertin annoksen viikossa. Radioaktiivisten aineiden käyttö on tarpeetonta itsevalaisevissa kelloissa. Niillä aiheutettiin aivan turhaan Sveitsissä, ja ehkä muuallakin, lähes vuoden taustasäteilyä vastaava koekehoannos (1mSv!)" Kerrottakoon, että tässä osiossa STUK:n henkilöstö käy läpi kuivaa menneisyyden historiikkia listamaisesti. Kyseessä on 640 savuinen ylipaksu pino raportista koottua materiaalia suoraan kirjaan kopioituna. Tämä aivan olennainen lipsahdus on jäänyt poistamatta kyseisestä opuksesta. Ja se sopii kuin päre päähän ja on juuri siitä, mitä etsitään. Olennaisinta tässä "lipsahduksessa" on fakta, että kyseinen tieto on autenttista menneisyyden raportointilistojen läpikäydystä realiteetista sen aikuisin tiedoin. Mitä siis voimme tästä oppia? Näin vähäinen taustasäteilymme oli vielä ennen varsinaista siviiliydinvoimainvaasiota 60-luvun alkuvuosina. Juuri se huippusalattu tieto suorastaan lävähtää silmiimme. Ydinpommikokeiden loputtua 1961 ja siirtyessä kilometrisyviin tunneleihinsa oli mitatun taustamme säteilytaso vain karvan yli 1mSv! Nyt meillä on käytettävissä ja tilastoitavissa aukoton maailman taustasäteilytason kehittyminen kaikkineen. Valitettavasti yhä meiltä puuttuu 30-luvun taustasäteilytiedot, mutta saamme jo täysin riittävän yleisen taustamme kehitysluonteen. Voimme lähteä siitä liikkeelle, että 30-luvulla yleinen säteilytaso on 1mSv. Paljon puhutuista ydinpommikokeista toki syntyi yleistä nousua. Hiroshiman pommissa 0,6g uraania halkesi levittäen vain sen säteilykuorman biodiversiteettiin. Loput raskaammat aineet putosivat pitkälle paikalliseen maastoon, muttei saastuta käytännössä juuri laajemmin. Kun huomioidaan, että 1000MW ydinvoimalassa vastaavasti 1000g/v ainetta luovuttaa isomeerivirettään biodiversiteettiin syntyy selkeä kuva miten ainokainen käyvä ydinvoimala synnyttää säteilyvuota termivirittäen ilmakehään yhtä paljon, kuin maailman ydinkokeet samaan aikaan yhteensä! Ja tämä tuskin huomattava globaalisäteilynousu kertoo selkeästi näin olleen. Entä sitten kaikki se, mitä tästä vuodesta 1961-62 eteenpäin jää pelkästään siviiliydinvoiman kontolle? Vuoteen 1980 mennessä vain n. 20v sisällä huomaamme kauhuksemme siviiliydinvoiman vähintään kaksinkertaistaneen taustamme jo 3mSv senalkuiselle tasolle 440 siviiliydinvoiman, uraanikaivosten ja jalostustoimien yhteisvaikuttimena. Jatko siitä eteenpäin on yhtä tramaattinen. Olisi enemmän kuin tähdellistä tutkia sitä mekaniikkaa, joka on ydinkoekielloista huolimatta vain 30v sisällä kiistatta nostanut maailman yleistä taustasäteilyä peräti +90%. Ja jo minimissään 45v aikana silloinen 1,2mSv tausta on reippaasti yli triplautunut nykyiseen 3,7mSv tasoon jo virallisissa STUK-raportoinneissa. Sen totuuden pimitykseen ei tosiaan riitä 90-luvulla STUK:n ja vastaavien toimesta suoritetut -2mSv säteilyn noususensuroinnit ja vastaavat vippaskonstit. Kun virananomaisillamme on jo nyt tiedossa piilotettuna se fakta, että taustamme on noussut 80-luvun 3mSv tasolta < 2000-luvun 5,7mSv tasoille, eikä kasvulle voi uumoilla kuin räjähdysmäistä lisääntymistä siviiliydinvoimalakäytön myötä. Näin voimme havaita ja todistaa, että kokonaisuutena vain 45v aikana on taustasäteilymme noussut tasaisen vauhdin taulukolla 5,7mSv-1,2mSv (-61) = +4,5mSv. Eli 1mSv/10v. Tuplautuen alusta tasaisesti joka 10 vuosi!